Miten toimitusjohtaja vastaa puhelimeen?

Olen toiminut myynnin parissa erilaisissa myynnin tehtävissä usealla toimialalla viimeiset pari vuosikymmentä. Koska kokemukseni ja näyttöni ovat hyvin vahvoja B2B-myynnistä, autan useita yrityksiä myynnin saralla tälläkin hetkellä. Myynti on erittäin mukavaa työtä, mutta vaatii usein itsensä "likoon laittamista".

Tein taannoin asiakasyritykselleni B2B-myyntiä heidän jo olemassa oleville asiakkailleen ja tämä vaati tietysti myös luurin nostamista ja soittamista. Eipä muuta kuin tuumasta toimeen ja soittamaan. Soitin noin viidensadan asiakasyrityksen päättäjälle ja näistä loppujen lopuksi tavoitin monikanavaisesti reilut neljäsataa johtajaa tietyn ajanjakson aikana. 

Tällä hetkellä käydään paljon keskustelua siitä, että kannattaako enää soittaa, sillä henkilöt ovat puhelimitse vaikeasti tavoitettavissa. Monilla yrityksillä ei ole enää edes vaihteen numeroa nettisivuillaan. Minäkin olen välillä puhelimitse vaikeasti saavutettavissa, etenkin silloin, kun päivät ovat täynnä kokouksia. Tiedän siis, että osa henkilöistä on hyvin vaikeasti tavoitettavissa, eikä se minua tässä projektissa yllättänytkään. Se, mikä tässä projektissa eniten minut yllätti, oli toimitusjohtajien tapa vastata puhelimeen. 

Useampi vastasi luuriinsa "haloo!" 

HALOO!!!

Siis mitä? Tähän voisi johtajien puolustukseksi sanoa, ettei puhelinlinja välttämättä heti aukea, eivätkä he kuulleet, mitä puhuin. Koska koulutan myös puhelinmyyjiä, tiedän tämän todella hyvin. Tässä ei ollut kyse siis siitä.

Pari-kolme toimitusjohtajaa vastasi asiallisesti, mutta he kertoivat heti, että ovat tällä hetkellä toisessa puhelussa tai online-palaverissa, eivätkä siten pysty keskustelemaan. 

ANTEEKSI, MITÄ?

Yksi toimitusjohtaja vastasi ja kertoi kiukkuisena, ettei ehdi nyt puhumaan, koska on johtoryhmän kokouksessa.

SIIS MITÄ TÄÄLLÄ TAPAHTUU?

Ymmärsin, että todella moni toimitusjohtaja multitaskaa ja keskittyy moneen asiaan yhtäaikaisesti. Psykologian tohtori ja aivojen asiantuntija Mona Moisalan kertoo Ylen haastattelussa, että multitaskaus on sitä, että ihminen yrittää toteuttaa kahta keskittymistä vaativaa tekemistä yhtäaikaisesti. Moisalan mukaan useampi keskittymistä vaativa tekeminen vaatii aivoilta liikaa ja näin kuormittaa etuotsalohkoa (Siirilä, M. Vähäsarja, S. YLE. 20.3.2021.)

Tiedän, että joskus myyjien soitot ärsyttävät ja niin ne ärsyttävät minuakin, jos vastaan silloin kun minulla on joku toinen asia kesken. Nykyään vastaan ainoastaan silloin kun pystyn. Muutoin soitan takaisin, ja yleensä sieltä vastaakin kiva ihminen (tulevaisuudessa jopa tekoälyllä luotu), joka tekee työtään. Ei hänelle tarvitse pahaa oloaan sälyttää.

Mietin asioita usein asiakkaan kannalta, ja sen lisäksi tässä projektissa mietin monesti sitä, millaista esimerkkiä nämä multitaskaaja toimitusjohtajat näyttävät henkilökunnalleen. Hyppelehtivätkö he esimerkiksi talouspalaverissakin jatkuvasti asiasta toiseen?

Jos olet toimitusjohtaja tai muutoin yrityksessä päättävässä asemassa oleva ja huomaat nyt piston sydämessäsi, älä hätäile. Ymmärrän, että nykypäivän työelämä on todella hektistä ja minullakin ajatukset poukkoilevat ties minne. Pääasia on, että huomaat toimintatapasi. Näin ne ovat helpommin muutettavissa. 

Lopuksi totean, että vaikka aloitin kirjoitukseni "hieman" provosoiden, suurin osa vastanneista toimitusjohtajista oli erittäin miellyttäviä ja asiallisia. Heidän kanssaan keskustellessa tuli olo, että he välittävät ja huomioivat niin eri sidosryhmät kuin yrityksensä työntekijätkin. 

Tämä projekti tehtiin oli ainoastaan kotimaisiin yrityksiin. Jossain vaiheessa voin kirjoittaa siitä, mitä tapahtuu soittaessani joihinkin Euroopan maihin.

Ihanaa vuotta 2025!

-Kirsi

Lähde: Siirilä, M. Vähäsarja, S. YLE. 20.3.2021.